kotosalla

Reissu heitetty, viikonloppu mennyt jetlaakista toipuessa. Aika heikosti saanut nukuttua. Plokiin on tulossa kuvapäivityksiä ja tarinaakin on Tokiosta draftina odottelemassa, pitää vielä pari nimeä tarkastaa jotta tarinan voi julkaista. Reissun yhteiskustannukset olivat n. 3300e/hlö, sisältäen lennot, autot, bensat, jotain syömisiä, lippuja jne.. Tuon päälle sitten vielä henkilökohtaiset kulut.

-4 viikkoa
-8100km autolla ajelua
-1 rengasrikko
-7 eri lentoa
-4 maata
- 13000e
-ykköskokemus valliriutan sukellus
-paras kaupunki: Sydney
-paras ranta: Bondi beach
-paras ruoka: Hampparit Tennant Creekissä
-hienoin uintisetti: Mataranka thermal pool
-parhaat maisemat: King's Canyon
-Eniten ihmeteltävää: Tokio

Lentää lentää

Bongattiin Naritan kentältä Airbussin möhkäle, A380. Siitä piti roiskia urakalla kuvia ja saatiin nousukin videolle.

Molemmat lennot olivat ajallaan ja sujuivat hyvin (jos nyt 12.5h lento voi olla mitenkään kovin mukava...) Munchenin kentällä turvatarkastus narautti minut pullon kuskaamisesta koneeseen, taisi olla tuttu tilanne japanista tulevalle ja ohjasivat check-iniin, missä laitoin repun ja juoman ruumaan ja otin käsimatkatavarat komiasti muovikassiin.

Päivä venyi pitkäksi, oltiin herätty seiskalta aamulla japanianaikaa ja perillä suomessa yhdentoista jälkeen illlalla, eli aika tarkkaan vuorokausi matkustamista. Ittelle kaupanpäälle sitten vielä automatka Imatralle.

Lisää tarpomista

Eilen oli aika kylmä päivä, en muistanut mukana ollutta villapaitaa, joten t-paita ja takkiyhdistelmällä meinasi tulla vähän vilu, alle kymmenen astetta taisi olla.

Käytiin Odaiban saarella parissa shoppailu/viihdekeskuksessa. Keinotekoiselle saarelle pääsee automaattisella "junalla", joka kulkee tosin ihan kumipyörillä rataa pitkin. Ensimmäisenä vierailtiin Venus fortissa, missä suurin huomio meni Tojotan näyttelytilaan, pääsi ajelemaan turvallisuus ja ratasimulaattoreilla. Paikalla oli myös hieno vanhojen autojen näyttely.

Jatkettiin vapaudenpatsaan kopion kautta Aqua Cityyn, toiseen suureen ostoskeskukseen, missä hoidettiin päivän ruokailu.

Saarelta palattiin hieman lepäämään kämpille, jotta jaksoi sitten illaksi mennä Roppongiin etsimään klubeja. Käytiin Alivessa, Musessa ja parissa muussa joiden nimi ei nyt tullut mieleen. Alivessa oltiin vain baarinpuolella ja jatkettiin siitä sitten Museen, jota on kehuttu netissä kovasti. Oltiin paikan ainoat asiakkaat, onneksi baarimikot olivat mukavia ja tulivat juttelemaan niitänäitä. Selvisi että viikolla on kovin hiljaista normaalistikin. Suomalaiset nimet taipuivat helposti Japanialaisten suussa oikein. Saatiin sitten suositus toiseen enempi "paikalliselle" klubille, missä piti olla menoa myös viikolla. Ohjeet oli että menkää Shibuyaan ja kyselkää ohjeita, kaikki kuulemma tietäisivät paikan. No niin tiesivätkin ja näyttivät peukkuakin kun kyseistä paikkaa tiedusteltiin, lisäsi kummasti odotuksia. Klubilla oli porukkaa enempi kuin muilla, mitään tungosta ei kuitenkaan ollut. Musiikkimaku ei vain osunut aivan yksiin, soittivat nimittäin räppiä.. Kun poistuttiin paikasta, niin kadulla törmättiin hilpeään, sopivassa hiprakassa olleeseen paikalliseen porukkaan ja lähdettiin heidän kanssa jatkamaan seuraavaan baariin. Perillä tajuttiin että Jaskalla ja miulla ei ollut rahaa enää sisäänpääsyyn, joten me lähdettiin etsimään ATMmää ja muut jatkoivat sisälle. Keskellä yötä ei sitten enää löydetty paikkaa mistä olisi saanut kansainvälisellä Visalla rahaa, joten bileet loppuivat meidän osalta ja ajeltiin taksilla hotellille. Etsimiseen meni niin kauan aikaa että oltiin melkein yhtäaikaa Jarnon ja Pekan kanssa perillä.

20km

Käveltiin tänään vähemmän kuin eilen ja silti Pekalla tälläkertaa päällä ollut askelmittari väitti että 20 kilsaa oltaisiin tarvottu. No ainakin jalat ovat kyllä samaa mieltä mittarin kanssa, aika tuskaa oli, kun olivat jo valmiiksi kipeät aamusta.

Ajeltiin aamusta Akihabaran ostoskadulle, oli kyllä kiitettävästi kaikkea tekniikkaa tarjolla. Käytiin muutamissa usean kerroksen kaupoissa joissa on kerroksittain jaettu esim. PCt, digipokkarit, järkkärit, TVt, kodintekniikka, audiotarvikkeet, jne.

 
Sieltä sitten metrolla Ginzan kaupunginosaan, missä olikin sitten astetta enempi suuren kaupungin tuntua, pivenpiirtäjiä ympärillä ja merkkikauppaa toisen perään. Jaskan piti päästä käymään Hello Kittyn myymälässä hakemassa vähän tuliaisia. Me muut odoteltiin kadulla ja katseltiin menoa. Sonyn talon kyljessä ollut kauneussalongin mainos tuntui kiinostavan kovasti paikallisia, varmaan 90% ohikävelleistä vähintään katsoi mainosta ja moni otti myös kuvia.

Seuraavaksi käveltiin Keisarin palatsin nurkille, palatsiin tai edes kovin lähelle ei ollut asiaa, vain lähipuistoon pääsi. Vanha japsiherra tuli tarinoimaan siinä puistossa niitä näitä hyvällä englannilla, juteltiin hetki. Miulla oli videokamera satumoisin päällä joten tuli koko tarinasessio talteen.

Palatsin puiston jälkeen vauhdilla takaisin koti Shinjukuun ja nopeasti hotellin kautta syömään. Mentiin paikalliseen raflaan missä ei tietenkään ollut englanninkielisiä menuja ja henkilostokään ei tainnut liian hyvää englantia osata. Onneksi naapuripyödässä istunut ystävällinen mies tarjosi tilausapua ja saatiin BBQ setit tulille. Ravintolassa paistettiin valmiiksi leikatut lihat itse hiiligrillin päällä omalla pöydällä. Liekko auttavan käden tarjonnut mies ollut paljonkin ausseissa, sillä sanoi monesti "no worries", oli hauskaa kun näytin sitten päällä ollutta no worries t-paitaa :)

Illasta vielä kierreltiin hieman lähikortteleissa ja haettiin kaupasta vähän iltapalaa. Sama meno jatkunee vielä jäljellä olevat pari päivää.

Vähiin käy ennenkuin loppuu..

Autoreitti Google Earth tiedostona

Ohessa linkki tiedostoon:
http://sites.google.com/site/veepee78/Home/All.nmea.kmz?attredirects=0&d=1

kuvia lisäilty hieman..

Tokiossa vaeltelua

Aamunalkajaisiksi mentiin hotellin vastapäiseen kuppilaan aamupalalle. Ihmeteltiin 5min kuinka homma toimii, kun kaikki tarinat olivat kirjoitettu kippuroilla. Parin mallisuorituksen jälkeen uskaltauduttiin linjalle ja poimittiin valmiit tarjottimet.

Aamiaiselta jatkettiin kävellen Shinjukun aseman lähistölle, missä oli melkoisen suuri elektroniikkakauppakeskittymä, käytiin yudabashi nimisessä kaupassa ihmettelemässä. Siitä jatkettiin ilmaiselle näköala tasanteelle Goverment tower taloon. Hurja smogi näkyi sieltäkäsin aika selvästi. Seuraavaksi hommattiin päiväliput metroon ja lähdettiin ajelemaan muutamaan Jarnon tutun merkkaamaan kohteeseen, Shibuyan suojatiehässäkkäristeykseen ja kadulle jossa piti olla Anime tyyliin pukeutunutta porukkaa. Risteys ihmismassoineen löytyi, oli aika jännää kateltavaa, katukin löytyi, mutta siellä oli kyllä ihan tavallisia japanialaisia vain.

Tuon jälkeen mittarissa alkoikin olla kilometrejä niin paljon että porukka väsähti ja siirryttiin sitten hotellille.

Metrosysteemi on helppokäyttöinen, vaikkakin linjoja risteilee aivan tuhottomasti. Länsimaalaisina helpoin hahmotustapa on väri ja asemakoodit joita on yksinkertaista seurata.